Näinhän siinä on käynyt. Eli koko sakki elää sen mukaan miten Naukki elää Pieni on vienyt kyllä täysin kaikkien meidän sydämet, käynnissä on kova kilpailu siitä, kenen syliin ja viereen pieni pääsee. Hyvä näin, ei varmaan tuollaista hylättyä raukkaparkaa voi liikaa rakastaa.

Naukki on aikas kova pureskelemaan, se rakastaa leikkiä käsillä (juu tiedetään miten tyhmä idea se on!) ja vaaleanpunaisilla pehmohiirillä. Kauaa ei kuitenkaan silmät jaksa pysyä auki, vaan Naukki kuukahtaa unten maille ihan mihin vaan.

Mutta tärkein edistysaskel tapahtui eilen: kakat JA pissat tulivat aivan oikealle paikalle!! Se oli NIIN iso juttu, että melkein teki mieli ottaa läjistäkin kuvat ja laittaa tänne Alku meni niin, että saunaan ja kylppäriin laiteltiin pikkuvessoja sinne tänne. Kaikki tarpeet tehtiin silti laatoille. Noh, sitten vuorattiin koko sauna sanomalehdillä. Naukki onnistui silti löytämään ne mikroskooppiset kolot paljasta laattaa ja kakkasi niihin. Seuraavaksi ostettiin uutta hiekkaa ökoplussan kaveriksi. Vessat siirrettiin aina läjien kohdalle. Ja eilen se tapahtui!! Kahdesta eri vessasta löytyi jätökset, ja riemu oli valtava! Siitä lähtien on tämä touhu onnistunut, mutta paperivuoraus kyllä säilyy vielä muutaman päivän

Naukki viettää aikansa suurimmaksi osaksi meidän muiden kanssa, sylissä, vieressä tai jossain ihan lähellä. Välillä sitten viedään saunalle vessa-asioita hoiteleen. Toistaiseksi on sujunut oikein hyvin näin.

Vessailu sujuu kuin tanssi

Paino nousi heti ekana päivän hurjasti, siitä se sitten tuli tosin alas ei-todellakaan-kaivattujen ripulikakkojen takia. Mä en meinannut perjantai-iltana uskaltaa nukkua lainkaan, kun huolestuin niin kovin. Attapectiä, puhdasta lihaa (kana, jauheliha ja seiti) laktoosittomalla kermaviilillä ja emonmaidonkorvikkeella kehiin. Multicatiä vähän mausteeksi. Tänään näytää jo paremmalta. Tottakai on selvää, että muutos Naukilla oli valtava, kyllä varmasti siihen massukin reagoi. Rääpäle on vaan niin pieni, ettei ylimääräistä nesteenpoistoa juurikaan siedetä. Tänään paino oli aamulla 370 g, siitä sitten yritetään hilata taas ylöspäin.

Kaneli on suopunut aika pitkälle Naukkiin. Rouva tassuttelee muina naisina aina perässä, kun Naukki viedään saunaan vessaan. Siihen se lysähtää ja pitää pientä silmällä. Kaneli antaa Naukin tulla jo tosi lähelle, jopa tässä määrin:

Tosin tälle tilanteelle tuli aika äkkinäinen loppu, kun Kaneli hoksasikin, että sen häntä ei oo Naukin leikkikalu, ja pisti aikamoiset sähinät ja tassulla uhkailut peliin.

Vanilja vihaa edelleen Naukkia. Sentään ei sähise enää automaattisesti, kun sen näkee, mutta hyvin nopeasti kuitenkin. Välillä se on uskaltautunut onneksi haistelemaan ihan läheltäkin ja kiinnostusta on valtavasti. Mutta silti ei uskalla... sehän voi vaikka räjähtää

Toivoisin niin kovin, että isot kissat suopuisivat nopeasti, Naukki kaipaisi kovasti apua peseytymisessä. Vaikka yritystä on hienosti kyllä omastakin takaa:

Maitoruiskuttelun jälkeen kuitenkin kaulusalue on ihan karmeassa kunnossa, ihan joka kerta ei pientä viitsisi isommalle pesulle laitella (ripulien takia takapäätä pestiin useamman kerran). Olis tarpeen emokissan kieli... Nuo isot vois mainiosti siinä autella. No ehkä tässä joku päivä!

Ja eräs tarkkaavainen kommentoija kyselikin erittäin tärkeästä madotuksesta. Unohtui mainita viime kerralla, että se hoidettiin ihan saman tien torstaina Naukin saavuttua. Tuollaisella navettakissalla niitä taitaa olla lähes varmasti! Mirrixillä aloitettiin, parin viikon sisään vaihdetaan Axiluriin tai Flubenoliin. Tää on oikeesti huipputärkeä asia.

No tällaista tällä erää, pientä huolta mutta myös edistysaskeleita. Ja huipusti rakkautta