Kotona sitten kumpikin neiti on kiehnännyt kyljessä, ja asiaa on ihan mahdottomasti! Varsinkin Vanilja on selkeästi ikävöinyt, se seuraa mun perässä aivan joka paikkaan. Päiväuniltakin vääntäytyy silmät ristissä ylös ja hoippuu mun kanssa esim. vessaan. Suloista, niiiiiin suloista :) Ekat yöt meni myös lähinnä rapsuttelun merkeissä, mutta viis siitä.
Tässäpä teille iloksi Kanelin poseerausta. Meidän rakas itsenäinen kissaneitomme!
Iloisia (sade)päiviä!
Kommentit