Viime viikko oli meillä aika hektinen, joten päivitystä tulee vasta nyt. Kirjoituksen otsikko kertoo tällä erää aika hyvin Naukin kuulumiset. Neiti puree, häslää, läpsii, potkii, jahtaa omaa häntäänsä, sinkoilee ympäri taloa käsittämättömällä vauhdilla, teroittaa kynsiään sohvaan, tuoleihin, ihmisiin... Eli ihan oikea kissanpentu siitä on tullut! Paino on nyt noin 800 g. Ruoka maistuu mainiosti, iltaisin raksutkin uppoavat jo oikein hyvin. Kermaviili on herkkua!

Isojen kissojen kanssa Naukki pärjää jo oikein hyvin. Peseytymisapua ja leikkiseuraa saa Vaniljalta, Kaneli on edelleen talon ystävällisen arvokas rouva. On hauska seurata Naukin pelmuamista Vankun kanssa, erittäin mukavaa, että ne tulevat niin hyvin toimeen keskenään kivikkoisesta alusta huolimatta. Lempileluja Naukille ovat leluhiiret ja kaikenmoiset pallot, joita neiti jahtaa suuren metsästäjän ottein huoneesta toiseen.

Naukki oli meidän mukana reissussakin viikonloppuna, kun suuntasimme Pohojammaalle häihin. Naukki köllötteli tyynesti isossa, hyvin pehmustetussa kopassa koko matkan. Vessakin pakattiin koppaan mukaan -mikä osoittautui erittäin hyväksi ideaksi. Kumpikaan isoista kissoista ei ole koskaan matkojen aikana vessaa käyttäneet, Naukilta se sujui suvereenisti. Hyvä näin.

Sitten kuvia ihanasta

 

Yhteisruokailua

Kiipeilypuu on otettu täysin haltuun jo.

Kaneli ja Naukki sylittelemässä samaan aikaan

Torkut sohvalla

"Mitä kummaa te nyt siinä hihitätte?"

Pieni happihyppely

 

Eikä meillä yllätykset tähän Naukkiin loppuneet. Jatkoa seuraa asiasta M niin kuin...